Kolumnissa (FL 11.2.) referoidaan tasavallan presidentin Sauli Niinistön pitämää valtiopäivien avauspuhetta 7.2 -24. Kirjoittaja sekoittaa omiaan ja poliittisen viiteryhmänsä mielipiteitä presidentin puheeseen. Olen kyseisen puheen kuunnellut muutamia kertoja, enkä löydä niistä yhtymäkohtia kirjoittajan tarkoittamalla tavalla.
Henkilökohtainen näkemykseni on, että meistä jokainen voi valita, kuuluuko reserviin vai ei. Valinnan perusteena voi olla monenlaisia lähtökohtia, joista yhtenä motiivina on, haluaako vahingoittaa lähimmäistään tai itseään asein. Mielestäni tappaminen tai tapetuksi asettuminen on jokaisen itse valittava asia, ja on jokaisen ihmisen perusoikeus. Joten reservistä eroaminen ei millään muotoa ole hävettävä asia. Ympäri maailman tapetaan päivittäin satoja sotilaita, naisia ja lapsia, pontimenaan maanpuolustus, isänmaan etu tai jokin muu etupiiri.
Kirjoittaja syyttää ammattiyhdistystä työmarkkinoiden politisoitumisesta, asia on aivan päinvastainen. Maan hallitus puuttuu työmarkkinoihin lainsäädäntökeinoin. Lain säädäntö, jota nyt valmistellaan oikeistolaisen hallituksen toimesta, palauttaa työläisten ja vähempiosaisten aseman lähes orjan omistus järjestelmään, puuttuessaan mm. lakko-oikeuteen.
Kirjoittajan mukaan talous ja julkinen sektori pitää saada tasapainoon, se ei kuitenkaan onnistu jo valmiiksi heikompiosaisten elinehtojen heikennyksillä. Heikennykset kohdistuvat nykyisen hallituksen linjauksilla niille ryhmille ja kansanosaan, joilla on jo nyt vaikeaa jokapäiväisen elämänsä ja toimeentulon hallinnassa. Ostovoiman heikentäminen kuluttajilta on myrkkyä markkinataloudelle. Ne, jotka koko palkkansa ja ansionsa käyttävät kulutukseen, ovat markkinatalouden liikkeelle paneva voima.
Markkinatalouden yksi perusristiriita on työvoiman esiintyminen halpana tuotannon tekijänä, samainen työvoima pitäisi esiintyä ostovoimaisena tekijänä markkinoilla. Ristiriita on ”antagonistinen”, sovittamaton.
Kirjoittaja mainitsee, että vihdoinkin on saatu maahan hallitus, joka tekee kipeitä ratkaisuja. Ei voi olla kuitenkaan oikein, että hallitus kohdentaa kipeät toimenpiteensä talouden tasapainottamisessa koskemaan vain työntekijöitä ja heikossa asemassa olevia. Samaan aikaan oikeistolainen maamme hallitus polkee perustuslain ja demokratian perussääntöjä. Maan hallitus ei koske millään muotoa varallisuutta omaavien elin oloihin.
Vaikeudet maamme heikosta taloudesta johtuu monista eri tekijöistä, mm. lukuisista sodista, joihin Suomikin on vahvasti osallistunut, idän kaupan loppuminen sekä lukuisat kansainväliset kauppapoliittiset selkkaukset. Energiaan liittyvät asiat, pääomien siirtyminen ulkomaille, lukuisat jäsenmaksumme erilaisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin liittyvät kohtuuttomat maksut. Sote-uudistuksen epäonnistuminen, sekä kansantulon epäoikeudellinen jako.
Nykyisen äärioikeistolaisen hallituksen keinoin ei Suomen talousvaikeuksia ratkaista. Maailman melskeitä ja talouden heikkoa tilaa ei voida sysätä vähempiosaisten maksettavaksi, he ovat syyttömiä tilanteeseemme.
FL, kolumni 16.2. tammelalaisen nuorisotyöntekijän mielipiteet ja ajatukset voi varmaankin moni suomalainen allekirjoittaa.