Paikalliset kansanedustajat ovat kolumneissaan ruotineet ay-liikettä ja vaikuttaa, että demokratian merkitys muuttuu valtaan pääsyn jälkeen. Hallituksessa on unohdettu kenelle sen kuuluisi työskennellä. Onneksi demokratiassa kansalaisilla on valta vaikuttaa myös vaalien välillä, esimerkiksi osoittamalla mieltä tai lakkoilemalla. Oli henkilökohtainen mielipide ay-liikkeistä mikä tahansa ovat ne tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja näin myös demokratiaa. Hallituksen politiikka ja lakko-oikeuden rajoittaminen on asiantuntijoidenkin mielestä askeleen lähempänä autoritääristä suuntaa eli siis kauempana demokratiaa. Lakko-oikeutta rajoitetaan vain, jotta uusia työelämää koskevia heikennyksiä ei enää voida vastustaa.
Demokratian ajatus on, että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Ongelma onkin nyt se, että hallituspuolueet eivät näin tee. Vaaleissa he eivät saaneet kansan enemmistön kannatusta, vaan hallitus on neuvottelujen tulos. Suurin osa suomalaisista on tyytymätön hallitukseen eikä hyväksy hallituksen työelämään kohdistuvia heikennyksiä ja toisaalta taas hyväksyy lakot. Lisäksi jos valehtelulla päästään valtaan on täysi oikeus ja syy lakkoilla. Hallituksen edustajat toistelevat julkisuudessa avoimesti, että he eivät neuvottele, vaan ajavat EK:n tavoitteita yksipuolisesti lävitse. Ay ei siis kelpaa, mutta EK kelpaa. Aiemmin, kun hallitus on ryhtynyt työmarkkinaosapuoleksi, on se tarkoittanut ministerien eroja ja pahimmillaan hallituksen kaatumista.
Grahn-Laasonen kirjoitti, ettei hallitus rajoita oikeutta lakkoilla työehtojen puolesta ja juuri niistähän nyt myös taistellaan. Hallitus on säätämässä muun muassa sairaussakkoa ja jättämässä naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan. Hallituksen politiikka on paitsi lapsivihamielistä, niin se estää myös tasa-arvon toteutumista. Mitä tulee lakko-oikeuteen ja ruotsin malliin niin hallituksen edustajien kannattaa tarkistaa lähteensä, koska Ruotsissa oikeus on tuominnut jopa viikon kestävän poliittisen lakon lailliseksi. Ruotsissa ei ole poliittisia lakkoja rajoitettu muutamaan tuntiin, vaikka näin hallituksen suulla valehdellaan.
Hallituksen autoritääristä linjaa puoltaa myös se, että päätöksiä tehdään ilman vaikutusarviointeja tai noudattamatta hyvää hallintotapaa. Yhtenä esimerkkinä hallituksen autoritäärisestä tavasta ajaa heikennyksiä lävitse kuvaa järjetön ehdotus aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Esityksen lausuntoaika oli ohjeellista lyhyempi, joka ei ole hyvää hallintoa. Annetusta 79 lausunnosta kaikki muut vastustivat esitystä paitsi EK, Suomen yrittäjät sekä Finanssiala. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa muuten eniten työvoimapulasta kärsivällä naisvaltaisella sote-alalla.
Hallituksen politiikan perimmäisenä tavoitteena on lisätä pääomaa rikkaiden taskuihin epäeettisin keinoin ja tehdä suomeen halpatyömarkkinat murentamalla yleissitovat työehtosopimukset pala kerrallaan. Tähän suuntaan hallitus ohjaa työelämäheikennysten läpiviemisen lisäksi vastustamalla EU:n yritysvastuudirektiiviä, joka ennen kaikkea hyödyttäisi suomalaista rehellistä ja vastuullista yrittäjää.
Satu Viksten
Forssan vasemmistoliiton pj